Kisamatkamme alkoi keskiviikkona 9.10. Turun satamasta. Siirryimme punavalkoisen risteilijän kyyditsemänä Itämeren yli, mukanamme kaksi huippuvarusteltua tila-autoa. Joko managerimme taitaa suostuttelun erityisen hyvin tai joukkueemme on tänäkin vuonna lapsellinen: illastimme buffetissa lasten hinnalla!
Paatti saapui Tukholmaan torstaiaamuna, jossa vietimme muutaman tunnin nähtävyyksiin tutustuen. Ja väsäsimmepä myös valtavan lumiukon kaupungin vanhinpaan puistoon!
Pakkauduttuamme autoihin ajoimme viitisen tuntia Karlstadiin, jossa pidimme yön yli kestävän tauon viiden tähden leirintäalueella.
Perjantaina aamureippailimme raikkaassa marrasaamussa, nautimme aamiaiset ja jatkoimme matkaamme kohti Norjaa. Managerimme yhteydenotoista välittämättä kisajärjestäjä langetti harjoitusvuoroksemme ajan, jolloin istuimme vielä ajoneuvoissa parinsadan kilometrin päässä Sandefjordista. Kiitos ja kumarrus.
Saavuimme kilpailupaikalle puolen päivän tuntumassa. Avauspäivän ottelut Tanskaa ja Saksaa vastaan menivät käynnistymisvaikeuksissa. Tanskaa vastaan 2-7 (Veerti lupasi tehdä viime vuoden debyyttikorinsa kunniaksi korin Tanskalle, mutta tekikin kaksi. Hyvä Veerti!) ja Saksaa vastaan 0-13. Takkiin molemmat.
Palaverissa totesimme ainoan tien pohjalta olevan ylöspäin.
Avauspäivän farssi sai lisää tuulta alleen, kun otteluiden myöhästelyiden takia jäimme vailla luksushotellimme luksusillallista. Urhomme päätyivät ruokkimaan itsensä Sandefjordin ravitsemusliikkeiden antimilla, joissa ainakin hintataso oli luksusluokkaa ("Tre pizzor? Det gör 83€.")
Joukkue nollasi vastoinkäymiset esimerkillisesti ja nukkumattia ei tarvinnut kauan houkutella sviittiemme vesisängyissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti