sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Maajoukkueleiri 14.9.2014!

Vuoden 2014 viimeinen nuorten maajoukkueleiri pidettiin Seinäjoella (ihan tosi), ja leirillä viimeisteltiin joukkue mahdollisimman skarppiin kuntoon. Viime vuodesta tuttu joukkue on tänä vuonna kokenut suuren muodonmuutoksen kun suuri osa pelaajista vanhentui pois: tutut veskat Otso, Pelttari (nykyään "Kakkoskoutsi-Pelttari"/"Aamuverra-Pelttari"), Huttunen ja Tyni, pakit Olli, Mikko ja Hirvonen, sekä hyökkääjät Teemu, Janne ja Timmi (joka edelleen kuvittelee pääsevänsä joukkueeseen, tuli leirillekin tekemään näyttöjä) vanhenivat pois, mutta tilalle on toki tulossa uutta ja sitäkin vahvempaa kalustoa! Suurin osa joukkueesta saatiin valittua jo tällä leirillä, mutta valmentajat halusivat pitää vielä faneja jännityksessä, eivätkä paljastaneet kolmea joukkueeseen tulevaa pelaajaa. Tällä hetkellä kisakoneeseen valitut ovat:

Maalivahdit:
Aleksi Hautala #11
Iso-Teemu Hirvonen  #96
Antti "maalivahti" Vaahtera  #9
Olli Kukkola
Aleksi Mäkelä

Pakit:
Pikku-Aki Kipponen  #94
Jon "kehonrakentaja" Leskinen #1
Timo Ahola
x
x

Hyökkääjät:
Janne "Liukaslätkä" Liukkonen
Totti Nurmi #2
Toni Virtanen
Santtu Hellström
x

(Kohtiin x tullaan nimeämään pelaajat)

Kuten jo nimistä näkee, joukkue on erittäin fyysinen ja kokemusta riittää. Uskoakseni meidän joukkue on varmasti kisojen pelottavimman näköinen ja ennakkosuosikki.

Leirillä pelattiin neljä allasta ja välissä pidettiin palavereja. Kuntotestejä ei tällä kertaa tarvinnut pitää, ne pidettiin edellisillä leireillä ja nyt sai riittää. Sen sijaan keskityttiin peliin ja pelinäyttöihin. Ensimmäisellä altaalla meno oli kovaa ja etenkin KARVAUS toimi erinomaisesti. Se onkin viime vuoden tapaan yksi suurimmista peliteemoistamme ja sen tuleekin toimia. Välillä karvauksesta saatiin puskettua läpi loistavilla puruilla: Myös tämänvuotisesta joukkueesta löytyy nopeita pelaajia ja uskon että parhaimmassa tapauksessa kisoissa saatetaan nähdä hienoja läpiajoja. Ensimmäisen altaan jälkeen pidettiin palaveri, jossa tunnin verran lähinnä kehuttiin toinen toisensa karvausta. Olihan se aivan mainiota. Myös tuli valmentajilta pienoista opastusta, että maalintekoa tulisi vielä hieman hienosäätää, jotta saataisiin koreja syntymään entistäkin nopeammin.

Seuraavan altaan teemana olikin selvästi korinteko ja teimme lukuisia harjoituksia tähän liittyen. Treeni kyllä terävöitti pelaajien harmaita aivosoluja ja myös itse pelissä alkoi näkyä järkevää korintekoa. Karvaus valmentajien mukaan johonkin hiipui, mutta karvausnäytöthän oli annettu jo edellisellä altaalla, mitä sitä enää rehkimään ja itseään rikkomaan. Tällä altaalla nähtiinkin karvauksen sijaan lukuisia hienoja koreja.

Illalla mentiin omenahotelliin, ja syötiin ravitsevaa urheilijailtapalaa dädis dainerissa (joku paikallinen ravitsemusliike.) Sen jälkeen mentiin nukkumaan, osa hotelliin ja osa tinderkamujen luokse. Pauli taisi todella viihtyä, kun ei koko seuraavana päivänä löytänyt leirille.

Sunnuntai aloitettiin reippaalla aamuverralla. Pelttari piti palikoille pirteän pikku pyrähdyksen paikallisella patikkapolulla. Mukavan lenkin jälkeen oli kiva päästä taas pelaamaan. Aamun altaalla jatkettiin eilisestä, ja keskityttiin suuresti korintekoon. Väki oli ikävästi vähennyt eilisen ja yön aikana, ja hyvin niukoilla vaihdoilla jouduttiin pelaamaan: tästä aiheutui muun muassa veskojen poissaoloja ja muuta ikävää, sillä vaihdotta pelaaminen on rankkaa tällä tasolla. Allas läpsyteltiin läpi niillä pelaajilla mitä oli ja vissiin valmentajat olivat tyytyväisiä, kun ei heillä paljoa ollut altaan jälkeen sanottavaa.

Viimeiselle altaalle saatiin muutamia lisäpelaajia ja saimme riittävästi vaihtoja, jotta pystyimme pelaamaan täysiä. Joukkueella olikin kova tsemppi päällä ja kaikki selvästi halusivat antaa nyt parhaansa valmentajien nenän edessä, sillä oli viimeinen mahdollisuus näyttää kyntensä ennen kisajoukkueen valitsemista. Varsinkin Timmi loisti tällä altaalla upeilla puruilla ja maaleilla ja myös tuntemattomaksi jäänyt numero 7 pyöritteli palloa kuin vedenalainen hurrikaani ja teki uskomattomia purkuja ja sankarisuorituksia ja koreja. Oli se vika allas kauttaaltaan hienoa uppopalloa ja kyllä tuli sellainen olo että nyt pelataan kovalla tasolla. Pelaajien vammautumismäärästäkin näki altaan jälkeen että nyt oltiin tosissaan. Samalla asenteella vain kisoihin ja saadaan kultaa kotiin Saksasta.

Vikan altaan jälkeen tosiaan joukkue nimettiin (onnea joukkueeseen päässeille! (ja muille kiitos leiristä!)) ja porukka alkoi painella kotia kohti. Joillekkin viikonloppu oli ilmeisesti liian kevyt kun välttämättä haluttiin juosta kamojen kanssa junalle. -