Neljäs ja viimeinen maajoukkueleiri pidettiin Riihimäen hallissa, eli samalla areenalla missä kisatkin pelataan. Iso joukkio oli messissä, pelaajia yhteensä 19 plus sparraajat ja joukossa oli jopa uusia pelaajia. Leiri aloitettiin tunnin mittaisella altaalla, jonka kohokohdaksi muodostuivat kapteenin tekemät kolme koria! Ja nähtiihän siellä paljon muita hyviä suorituksia. Vaiheittan oli nähtävissä loistavaa kolmiopeliäkin, joka tuotti koreja. Allasvuoron merkittävämpiin suorituksiin yltyi kummiskin Otson ilmiömäinen torjunta. Totti oli päässyt yksin läpi tyhjään koriin mutta viime tingassa Otso sai pelastettua varman korin.
Altaan jälkeen mentiin siinä nukkumaan, jotkut kävivät kaupungilla nopeasti katsomassa josko jostain löytyisi kaloja, ja kyllä niitä oli siellä :). Jotkut kävi myös ravintolassa syömässä italialaista ruokaa.
Huomispäivä aloitettiin varhain aamulla, pelaajat nousivat ylös pirteinä pehmeällä liikuntasalin lattialla nukutun yön jälkeen. Aamulla oli ohjelmassa uintia, se viime leirin sama hauska setä oli sitä opettamassa. Lantioliike on hyvä hallita, se jäi kaikille varmasti mieleen. Ollaan kuulemma kehitytty viime leiristä, se oli kiva kuulla. Totta kai tullaan kehittymään vielä lisää.
Ensimmäisen ja toisen altaan välissä oli pitkä rako, jonka aikana ehti tehdä kaiken näkoistä. Monet kävi syömässä Buffassa, Jamesiä hymyilytti kun leimavihko täyttyi entisestään. Pidettiin pitkä palaveri, jonka aikana käsiteltiin vielä viimeisen kerran kaikki erikoistilannetaktiikat, jotta ne olisivat kaikille mahdollisimman selviä. Pidettiin myös äänestys siitä kenestä tulisi jengin kapteeni. Alussa porukka kummasteli, että miksi tällainen äänestys tuli pitää, kaikkihan tiesivät kuka KAPTEENI oli. Kaiken kukkuraksi ännestyksessä kävi jokin laskennallinen tai muu virhe ja kapteeniksi päätyi se yksi riihimäkeläinen pirteä kaveri. Hetkeen ei porukka meinannut hyväksyä tilannetta, mutta tähän päätökseen totuttiin pian, kunhan joukkuelaiset saivat koottua sielunriekaleensa kokoon. Joukkueen kapteeniksi valittiin Teemu Pelttari. Loistava kapteeni sekin on. Tauon aikana käytiin myös käppäilemässä ulkona ja ryhmäkuva saatiin myös otettua.
Illan allas kesti neljä tuntia. Tällä altaalla tehtiin pelin lisäksi pelin omaisia ja muita harjoituksia välillä koko porukalla ja välillä pienemmällä. Kaikilla oli hauskaa eikä tuntunut missään, niin terästä meiän jätkät on, niinkuin pitääkin. Lähes täydellisyyteen asti hiottuja kuvioita hiottiin vielä varmuuden vuoksi vähän lisää, rankkareita harjoiteltiin ja pelattiin Suomen ja koko maailman tasokkainta alle 21 vuotiaitten peliä mitä rahalla saa.
Viimeinen allas oli nyt pelattu ja huomenna tultaisiin julkaisemaan joukkueen EM-kilpailuissa pelaava kokoonpano. Kaikkia kuumotti mitä päätöksiä valmentajat tulisivat tekemään ja Aatoksen virnuilu ei sitä auttanut. Pelaajat pälyilivät ympärilleen ja tunnelma kiristyi ja happea ei tuntunut riittävän ilmassa.
Illalla vielä syötiin kiinalaista ruokaa teennäisen ystävällisissä merkeissä, välit joukkueeseen pääsevien ja joukkueesta putoavien kanssa tulisivat olemaan lopullisesti loppu.
Aamulla käytiin vielä kuntosalilla, kun eiliset suoritteet eivät vielä riittäneet uuvuttamaan pelaajia. Rautaa pumpattiin ylös ja alas ja tuskatonta naamaa ei salilla näkynyt. Naamat punaa hehkuen ja verisuonet aivan pinnassa otettiin sitten lopulliset kuvat kaikista pelaajista, kuvat, jotka tulevat tänne sivulle kohtapuolin. Tämän jälkeen valmentajat kertoivat joukkueen kokoonpanon ja ei siinä kukaan oikeastaan edes suuttunut tai mitään, ihan ystävällisissä merkeissä tilanne saatiin hoidettua, varsinkin kun valmentajat kehuivat jokaista tasapuolisesti ja kertoivat, että päätös oli vaikea ja lähinnä noppaa heittämällä pelaajat valittiin, joo. Tuurista joukkueeseen pääsy oli kiinni eikä silloin sovi tietenkään kenellekkään suuttua.
Leiri oli sitten siinä ja joukkue kokoontuu seuraavan kerran marraskuun kisoissa. Onnea joukkueeseen päässeille! t. kapteeni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti