Vuoden 2015 U-21 joukkueen matka kisoihin alkoi Turusta torstaina, kun kokosimme joukkueen satamaan ja ajoimme kaksi minibussia laivaan. Laivalla koko joukkue näytti niin lapsellisilta, että soimme buffetissa lasten hinnalla. Paitsi joukkueen johto, joka illasti privaatisti jossain kabinetissa.
Hyvän yön nukuttuamme hyppäsimme autokannella bussiin, valmiina taipaleelle. Lähtö sujuikin hyvin, lukuunottamatta yhtä nimeltä mainitsematonta hyökkääjää, joka huomasi viime hetkellä jättäneensä passin hyttiin. Se siitä sujuvasta lähdöstä.
Pikku kommellusten jälkeen päästiin matkaan kohti Lönsbodaa. Kylä keskellä ei mitään, jonne ruotsalaiset olivat päättäneet järjestää kisat siinä toivossa että sinne ei kukaan muu viitsisi matkustaa, ja he saisivat viimein kultaa. Ähäkutti, me lähdettiin silti. Ja pari muutakin joukkuetta.
Matkalla ajettiin ja käytiin syömässä, ja sitten taas syömässä, Sitten taas vähän ajettiin. Viimein päästiin majoitukseen, joka oli hieno mökkikylä järven rannalla. Varmaan vielä hienompi kesällä. No, ei tänne melomaan tultu.
Ylimääräistä aikaa käytiin tappamassa mailman ensimmäisessä IKEAssa, johon oli perustettu IKEA museo. Nyt tiedämme senkin, että IKEA tuli Saudi Arabiaan vuonna 1983, ja Suomeenkin jo vuonna 1996.
Illalla käytiin boongaamassa halli. Ihan kiva. Allas oli, palloja ei vielä. Tulee kuulemma huomenna. Järjestelyt vimpan päälle, niinkuin vain ruottalaiset osaa.
No, matka ja sen vaikeudet on voitettu. Huomenna alkaa pelit, niitä varten tänne tultiin. Ensimmäisenä vastassa Kolumbia, viime vuoden mestarit. Siitä se lähtee, ja parin päivän päästä nähdään kuka on paras. Mehän se tiedetään jo, mutta sunnuntaina sen tietää muutkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti